Sisu, Chili, Kengu, Ruu ja Hai

Sisu, Chili, Kengu, Ruu ja Hai

maanantai 3. helmikuuta 2014

Vieroituksessa

Nimittäin Kengu ja vieroituksen kohteena pallo. Ja koska kyseessä on kohtalaisen voimakas ja hallitseva riippuvuus, päätettiin vieroitus tehdä katkaisuhoidon kautta :D Siispä aloitimme Kengulle palkkaamattomuuskuurin. Alla mietteitä ja fiiliksiä treeneihin liittyen.

Kengun palkan odotus pääsi kesän ja syksyn aikana kasvamaan liian suureksi, mikä alkoi näkyä liian korkeana työskentelyvireenä niin treeneissä kuin kisoissakin. Osasyynä vireen nousuun on varmasti ollut vauhtilajien loppuminen spondyloosidiagnoosin myötä, mutta luulen, että Kengu olisi joka tapauksessa jossain vaheessa joutunut "katkolle", nyt tämä vaan tapahtui hieman odotettua aiemmin.

Aloitin Kengulle muutaman asiaan perehtyneen henkilön kanssa juteltuani palkkaamattomuuskuurin kolme viikkoa sitten. Syksystä lähtien olin lisännyt Kengun vakitreeneihin 1-2 palkkaamatonta treeniä per viikko ja tämän "esivieroituksen" jälkeen oli aika siirtyä tositoimiin. Siispä pallo kokonaan pois treeneistä ja ei kun hommiin. Kengu sai ennen treenejä juosta pallo suussa ja treenin loputtua koiran oltua rauhallisessa mielentilassa se sai pallon kentän ulkopuolella jonka jälkeen poistuimme hallista. Suoritetuista liikkeistä koira ei siis saanut palkkaa.

Ensimmäinen treeni meni kohtalaisen hyvin ilman suurempia ongelmia, mutta kaksi seuraavaa treeniä olivat AIVAN KAMMOTTAVIA! Koira siis tajusi jo tässä vaiheessa, että palloa ei olekaan tulossa ja aloitti järjettömän riehumisen. No, muutaman korjausliikkeen jälkeen saatiin kriteerit viilattua sopiviksi ja pikkuhiljaa koiran mielentila alkoi parantua.

Takapakkia tuli heti toisella viikolla pariin otteeseen ja palkkaamattomuus alkoi näkyä myös tiettyjen liikkeiden ongelmina. Vieroitusjakso toi selvästi esiin ne liikkeet, joista koira selviytyy vaikka silmät kiinni ja pää tulessa ja toisaalta myös ne liikkeet, jotka ovat pysyneet kasassa ainoastaan runsaan palkkaamisen ja osiin pilkkomisen ansiosta.

No, kolmannella viikolla tuli sekä onnistumisia että kammottavia epäonnistumisia. Ohjatun noudon merkki alkoi tässä vaiheessa olla koiralle täysin mahdoton suoritettava. Ainoa asia palkattomuustreeneissä jolla Kengu pääsee itseään purkamaan on noudot, ja valitettavasti merkin kautta kapuloille meno ei Kengun mielestä ole lainkaan tärkeää. Kengu saattoi siis pokkana jättää merkin kokonaan suorittamatta tai juosta merkille "sinne päin" ollen mielessään kuitenkin aivan kiinni kapuloissa. Tätä sitten väännettiin parin treenin verran ihan urakalla. Ei ollut kivaa :(

Nyt on takana yhteensä 17 treeniä palkatta ja pikkuhiljaa, pienen pienin askelin koira alkaa olla treeneissä rauhallisempi ja raivokohtauksia tulee harvemmin ja harvemmin. Välillä tulee aina todella raju takapakki, mutta kokonaisuutena tuntuu, että edistystä on kuitenkin tapahtunut. Pakko siis vaan jaksaa uskoa, että tämä toimii ja pääsemme vielä joskus kisaamaan. Melkoinen koulu tämä malinoisin kanssa tokoilu on kuitenkin ollut ja helpolla ei olla päästy eikä varmasti jatkossakaan tulla pääsemään. Kengu on kuitenkin niin hieno koira, että sen eteen jaksaa yrittää. Vaikka usko on kyllä ollut koetuksella, monen monta kertaa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...






Kuvat 2-5: Katri Soini

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti